1. Abovoice
Abovoice on jazz-kitaristi Niklas Winterin perustama pohjoismaiseen jazziin keskittynyt levy-yhtiö, joka on julkaissut levyjä vuodesta 1999. Abovoicen levyjä on myynnissä internetissä maailman laajuisesti sekä fyysisissä liikkeissä pohjoismaissa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Merkittävin markkina-alue on pitkään ollut pohjoismaat johtuen yhtiön pohjoismaiseen moderniin jazziin keskittyneestä linjasta, mutta huomattavaa markkinoiden kasvua on tapahtunut viime vuosina erityisesti Japananissa. Abovoicen julkaisemia artisteja ovat mm: Niklas Winter, Sonny Heinilä, Andre Sumelius sekä Kalle Kalima ja Marc Ducret.
Yhtiön liikevaihto on noin 50 000€ ja toimintaa tukee miltei poikkeuksetta kaikkien julkaisujen kohdalla muun muassa ESEK ja LUSES.
2. Omien tehtävien kuvaus
Tehtäviini kuului tällä kertaa Niklas Winterin ja Teemu Viinikaisen huhtikuussa ilmestyvän duo-albumin tuotteistamisen hahmottelu. Oppimistavoitteina oli osallistuminen musiikkiäänitteen tuotteistamiseen, tutustuminen musiikkituotannon eri osa-alueisiin sekä löytää omia vahvuusalueita musiikkituotannossa.
2.1. Tuotteistaminen
Käytännössä tuotteistamistehtävät olivat levyn sekä Niklas Winterin markkinoinnin suunnittelua. Mietimme Winterin kanssa erilaisia mahdollisuuksia jazz-levyn julkituomiseen ja lisähuomion saamiseen tuotteelle. Tavallaan tälle uudelle tuotteelle oltiin siis rakentamassa julkisuuskuvaa eli brändiä. Tämä työskentely oli pääasiasiassa palavereita, suunnitelmien kirjoittamista, materiaalien koostamista sekä sähköpostien lähettelyä.
Otteita oppimispäiväkirjasta:
Projektin alku
Tänään palaveerasimme ja käsittelimme tulevia tehtäviäni. Päädyimme siihen, että voisin hahmotella tulevan levyn markkinointia ja itse tuotteen kehittämistä. Tuleva levy tulee olemaan Niklas Winterin ja Teemu Viinikaisen duettolevy, joka sisältää sekä orginaalisävellyksiä että standardeja uudelleen sovitettuna kahdelle kitaralle. Lähtökohtaisesti levyn markkinointi samanlaista kuin aiemminkin, mutta uudet ideat ja tuulahdukset ovat tervetulleita. - - Avaus tapaaminen oli hyvä ja muutamia ideoita alkoikin jo pulpahdella mieleen. Tapaamisen henki oli avoin ja tunnelma tuntui kannustavalta uuden projektin suhteen. Ehkä kehittämistä olisi koordinaation tarkkuudessa. Olisi hyvä jos toiveet lopputuloksesta olisivat työnantajan puolesta tarkemmat tai toisaalta voisin itse ottaa vahvempaa roolia heti aluksi. Tarkkaa suunnitelmaa ei lyöty lukkoon vaan tilanne jäi vielä toistaiseksi hieman auki.
Harjoittelun puoliväli
Kirjoitin tänään suunnitelmaa ideoista, joita voisi käyttää tulevan levyn hiomiseen tuotteena. Päädyin kirjaamaan ylös ajatuksia levyn imagon rakentamisesta mm. sosiaalisessa mediassa ja muutoinkin netissä. Näitä ajatuksia pyöritellessä alkoi välillä iskeä epätoivo siitä, että voiko alle 30-vuotiaita ihmisiä, jotka pyörivät facebookissa ja twitterissä todella saada kiinnostumaan modernista pohjoismaisesta jazzista – ei trendikkäästä Hot Corner Quintet –tyyppisestä tanssijazzista – vaan haastavammasta pohjoisesta serkusta… Lisäksi raapustin ajatuksia duon medianäkyvyydestä (vertaa HCQ joka näkyy bändinä ja jonka soittajat näkyvät trendikkäässä mediassa). Tämä tulee olemaan myös melko haastavaa varsinkin kun jazz-muusikot harvemmin ovat kovin värikkäitä julkisuuden hahmoja. Ajatustasolla homman voisi ainakin saada toimimaan käytäntö taas voi olla haastavampaa.
Projektin loppupuolella
Tapaamiset alkaa olla tapailtu ja suunnitelmat laadittu, nyt olisi aika alkaa toteuttaa asiaa käytännössä. Harjoittelun loppu alkaa tosin uhkaavasti lähestyä enkä tiedä ehdinkö hoitaa hommaa käytännössä muutamaa tiedotetta pidemmälle, mutta ainakin olen tehnyt paperilla pätevän suunnitelman, jota joku muu voi jatkaa käytännössä. (Pahoin tosin pelkään, että ainakin osa jää pelkästään suunnitelman tasolle.) Lopputapaamisessa kävimme läpi suunnitelmaani ja juttuja, joita olen jo ehtinyt toteuttaa ja totesimme alkutaipaleen työn olleen ehkä hieman liian leväperäistä tavoitteiden asettamisen ja muun visualisoinnin suhteen. Toisaalta tein työtä, joka muuten olisi jäänyt tekemättä ja homma olisi edennyt kuten ennenkin vanhalla kaavalla -- En tosin tiedä kuinka paljon asiat lopulta muuttuvat tämän levyn kohdalla – kuinka paljon tämä on tuotteistetumpi kuin edellinen. Kun näin lopussa mietin, tässä projektissa olisi ollut huolellisemmalla toteutuksella paljon potentiaalia harjoituksena ja kaupallisesti, koska tuote maailman mittapuun mukaan erittäin laadukas jazz-levy.
Projektin jälkeen
Työt tuli tehtyä tämän projektin suhteen, mutta hieman jäi sellainen tuntuma, että asiat jäivät kesken vaikka aiemmin mainitsemieni virheiden lisäksi ei ilmennyt oikeastaan enää muita ongelmakohtia. Kaiken kaikkiaan projektista jäi hyvä maku suuhun, sillä epäkohdista huolimatta opin tuotteistamisesta ja varsinkin ammattilaisen mielipiteiden kuuleminen valmiin tuotteen markkinoinnista oli avartavaa. On aivan eri asia lähteä ensimmäistä kertaa elämässään luomaan tuotteelle olemusta kuin tehdä se kymmenennen kerran. Toki uskon että toin projektiin varmasti tuoreita ajatuksia Niklaksen edustaman kokemuksen rinnalle. Tulevaisuudessa osaan panostaa enemmän tiimin sisäiseen kommunikointiin sillä se on erittäin merkittävä osa minkä tahansa projektin toteuttamisessa.
Itse tuotteistamisen miettiminen oli lähtökohtaisesti omalla tavallaan haastavaa, sillä markkinoinnin perustukset olivat jo hyvällä tolalla ja tavoitteet asetettiin suoraan melko korkealle – ainakin periaatteen tasolla. Abovoicella on levy-yhtiönä mukavasti valmiita kontakteja levykaupoista aina mediaan asti, perus tietoisuus on luotu alan harrastajien keskuudessa sekä markkinointipotentiaali on tiedostettu ja otettu käyttöön. (Baker, 2007, 15) Asetimme tavoitteeksi – jälkeenpäin ajatellen liian ympäripyöreän – ”kohdeyleisön laajentamisen nykyisten jazz-harrastajien ulkopuolelle”. Jälkiviisaasti ajatellen tavoitteen olisi pitänyt olla Bob Bakerin oppien mukaisesti tarkempi: olisi pitänyt päättää tarkasti mitä haluamme, visualisoida tavoitteen toteutuminen, tehdä suunnitelma, miettiä hyödyt ja haitat, ennakoida ongelmat sekä kartoittaa mahdollisesti hyödylliset kontaktit. (Baker, 2007, 20-23) Ongelmat toiminnan suunnittelussa johtuivat mielestäni siitä, että kumpikaan kahden hengen tiimissämme ei ollut selkeästi vetämässä projektia ja molemmat ehkä odottivat toisen toimivan pääkoordinaattorina. Tämä taas kertoo tiimin sisäisistä kontaktiongelmista, sillä ajatukset ja näkemykset eivät välittyneet riittävän selvästi eteenpäin.
Tuotteistamisprojektin onnistumisessa on havaittavissa periaatteessa toinenkin ongelma: yritin lähteä muokkaan jo olemassa olevaa brändiä aivan liian heppoisin eväin. Niklas Winterillä ja Teemu Viinikaisella on molemmilla olemassa ainakin jonkinlainen taiteilija-imago ja oma tavaramerkki. Niiden yhdistäminen ja muokkaaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi olisi vaatinut lopulta enemmän aikaa ja ammattitaitoa kuin tässä projektissa oli käytettävissä. (Wilenius, 2004, 166-168) Tuotetta ja brändiä ei tässä tapauksessa lähdetty rakentamaan tarpeeksi selkeällä visiolla. Myös organisaatiokulttuurissa oli ongelmia sikäli, kun piilo-oletuksista ja perususkomuksista ei päästetty irti. Lisäksi organisaatiota ei valjastettu brändin lopulliseen toteutukseen lainkaan tehtävän vaatimalla tasolla. (Wilenius, 2004, 171) Käytännössä juuri resurssien vaillinainen käyttö teki brändin rakentamisesta lopulta liian suuren tehtävän.
Brändin muodostamisessa ja luomisessa luovuus on avain asemassa. On keksittävä miten erottua massasta ja tuoda esiin tuotteen hyvät ominaisuudet ja kilpailukyky suhteessa muihin vastaaviin tuotteisiin. Lisäksi yhteiskunnan ja yhteisön toleranssi luovuuteen kasvaa koko ajan. Aina on periaatteessa tehtävä kekseliäämpää ja nokkelampaa osoittaakseen luovuuttaan. Luovuus voi olla yrityksen toiminnassa ja brändäämisessä myös este, sillä se avaa jatkuvalla syötöllä uusia ideoita ja mahdollisuuksia. Näistä uusista visioista ja ideoista tulisi osata karsia pois ne, jotka eivät hyödytä päämäärän tavoittelussa. (Wilenius, 2004, 193) Tuotteistamisprosessissamme ongelmaksi muodostui liian ylimalkaisten tavoitteiden ja resurssipulan lisäksi myös tietty paine luovuudesta. Miten keksiä uutta kun kaikki on jo keksitty? Ideoita kyllä tuli, mutta ylimalkaisuus suunnittelussa vaikeutti käyttökelpoisten ideoiden seulomista vähemmän laadukkaista.
Käytännössä työskentelyni oli samanlaista kuin aiemmissakin harjoitteluissani. Tapaamisia yhdestä neljään viikottain, suunnitelmien ja taulukoiden laatimista, tiedon keräämistä ja sähköpostien lähettelyä sidosryhmille. Näistä työmuodoista eniten työtä teetti suunnitelmien ja taulukoiden laatiminen. Koostin suunnitelmien lisäksi esimerkiksi rekisteriä sidosryhmistä ja kontakteista Suunnitelmien laatiminen vaati tuekseen taustatietojen hakemista internetistä sekä tiedon keruuta kyselemällä esimerkiksi sosiaalista mediaa tuntevilta ihmisiltä. Lisäksi paljon työtä oli tiedotteiden kirjoittamisessa ja niiden lähettämisessä valikoiduille sidosryhmille.
2.1. Muut tavoitteet
Muilta osin tutustuminen musiikkituotannon eri vaiheisiin toteutui käytännössä kyselemällä Niklas
Winteriltä erilaisista asioita, joita tulee vastaan musiikkituotannon eri vaiheissa. Alla kaavio, jonka laadin itselleni muodostuneen käsityksen pohjalta musiikkituotannon erivaiheista.
Winteriltä erilaisista asioita, joita tulee vastaan musiikkituotannon eri vaiheissa. Alla kaavio, jonka laadin itselleni muodostuneen käsityksen pohjalta musiikkituotannon erivaiheista.
1. Vaihe (esituotanto) aikaa kuluu viikosta muutamiin kuukausiin:
-kappaleiden säveltäminen ja harjoittelu
-kokoonpanon buukkaus
-sovittaminen ja kokoonpanon hahmottelu -> sovittaminen lukkoon lyödylle kokoonpanolle ->harjoittelu bändin kanssa
2. Vaihe (studio) aikaa kuluu muutamasta päivästä kuukausiin
-äänitykset
-uudet sovitukset ja ideat mahdollisuuksien mukaan
3. Vaihe (jälkikäsittely) aikaa kuluu muutamasta päivästä viikkoihin
-miksaus
-masterointi
4. Vaihe (ulkoinen ilme) aikaa kuluu muutamasta päivästä viikkoihin
-kansien kuvitus ja muu ulkoinen ilme
(-oheistuotteet julkaisuun liittyen, vain isoilla bändeillä)
5. Vaihe (julkaisu&jakelu)
-hankitaan levylle julkaisija, jos sellaista ei ole valmiina
-julkaisija hankkii usein levylle jakelijan
-> levy kauppoihin, verkkoon ja myyntikojuille
6. Vaihe (markkinointi ja tiedotus) aikaa kuluu muutamista viikoista kuukausiin
-levitetään tietoisuutta julkaisusta
=tiedotteet, haastattelut, esiintymiset
Omia vahvuuksiani miettiessä olen havainnut, että tällä hetkellä vahvuuteni ovat musiikin tekemisen lisäksi jälkituotannollisissa vaiheissa kuten esimerkiksi markkinoinnissa ja tiedottamisessa. Tätä osaamista olen päässyt kehittämään molemmissa työharjoitteluissani Abovoicella sekä PopRockJazz oppilaitoksella. Muusikkona toimimisen kautta tuotantoprosessin alkuvaiheet ovat tulleet melko tutuiksi pienempien itsenäisten ja vähemmän kaupallisten projektien kautta, joten on ollut avartavaa nähdä musiikkituotannon sisältä käsin tuotantoprosessin loppupään työvaiheita.
3. Onnistunut kokonaisuus
Vaikka tärkeimmän tavoitteen toteutuminen jäi hieman vaillinaiseksi, voin silti pitää kokonaisuutta ja työssäoppimista Abovoicessa positiivisena kokonaisuutena, sillä henki oli kannustava ja positiivinen ja kaksi muuta tavoitetta toteutuivat mielestäni hyvin. Sain lisää käytännön tietoa musiikkituotannon erivaiheista ja hahmotin paremmin omia vahvuuksiani musiikin tuotantoketjussa. Lisäksi työharjoittelut Abovoicella ovat auttaneet saamaan yleistä tuntumaa kulttuurialan töihin käytännön tasolla. Toki työrytmi ja -tavat ovat jokaisessa yhteisössä omanlaisensa, mutta tämänkaltainen kokemuspohja on varmasti muunneltavissa vastaamaan erilaistenkin yhteisöjen asettamia haasteita.
Harjoittelupaikkana Abovoice on mitä mainioin, sillä Niklas Winterillä on monipuolinen kokemus musiikkialalta niin yrittäjänä kuin tuottajanakin toimimisesta – puhumattakaan siitä, että hän on maailmanluokan jazz-kitaristi. Henki työpaikalla on kannustava ja vastuuta jaetaan mielestäni kiitettävän paljon projekteissa, jotka ovat oikeata liiketoimintaa. Lisäksi työpaikan etuihin on ehdottomasti laskettava laajat ulkomaankontaktit ja työskentelyn suuntautuminen ulkomaille aina Skandinaviasta Japaniin. Töiden monikielisyys on ollut myös loistavaa harjoitusta ja tottumisesta työskentelemään useammilla kielillä on aina etu.
Parannettavaa voisi olla tehtävien loppuun saattamisessa ja kommunikoinnissa. Monesti asiat jäävät leijumaan ärsyttävästi pelkästään ideoinnin tasolla eikä kukaan lopulta tartu ideoihin ja vie niitä loppuun. Toisaalta resurssit eivät taas riitä kaikkien ideoiden toteuttamiseen, joten vaatii silmää karsia kehityskelpoiset ideat heikompien joukosta. Kommunikointi taas jäi välillä vaillinaiseksi ja tieto kaikista asioista ei välittynyt minulle asti niin kuin olisi tehtävien sujumisen kannalta ollut parasta. Näissä asioissa voisin olla myös itse aktiivisempi harjoittelijana. Voisin ottaa selvää vetovastuun jakautumisesta ja ottaa isompaa roolia projekteissa. Entistä määrätietoisempi toiminta toisi varmasti enemmän hyötyä sekä minulle harjoittelijana että työnantajalle konkreettisina tuloksina sekä mahdollisesti jopa kassavirtana.
Kirjallisuus
Baker Bob, Guerrilla Music Marketing Handbook, 2007, Spotlight Publications, e-kirja
Wilenius Markku, Luovaan talouteen – kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana, 2004, Edita Publishing Oy, Helsinki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti