2.5. Kulttuuri ja talous

" Taantuma muutti tangokuningattaren uutuuskappaleen toiseksi "

- miten talouden taantuma vaikuttaa kulttuuriin

Kulttuuri on alana melko suhdanneherkkää. Kun ihmisiltä loppuvat rahat karsitaan usein ensimmäisenä "turhista" kuluista kuten esimerkiksi kulttuurista. Tämä näkyy nopeasti kulttuurin tekijöiden työllistymisessä ja taloustilanteessa. Keikkoja myydään mahdollisesti vähemmän, taidetta ostetaan vähemmän ja myös levyteollisuus kärsii. Tällainen vaikutus on ilmiselvä ja tulee monille mieleen ensimmäisenä taantuman vaikutuksista.

Helsingin Sanomien verkkosivuilla julkaistiin kuitenkin 6.9. 2009 erilainen näkökulma taantuman vaikutuksista kulttuuriin. "Taantuma muutti tangokuningattaren uutuuskappaleen toiseksi" nimetyssä uutisessa kerrottiin siitä miten entisen tangokuningattaren Tiina Räsäsen comeback singleksi kaavailtu yksinhuoltajan arkimurheista kertova "En aio luovuttaa" vaihdettiinkin sentimentaalisempaan "Hiljaa kuiskaan nimeäs" kappaleeseen. Tuottaja Pekka Ruuska perusteli vaihdosta sillä, että lama-aikana ei ole niin paljon kysyntää sellaisella musiikille, missä päivitellään arkimurheita vaan ihmiset haluavat kuulla ennemmin tunteikasta ja arjesta pois vievää musiikkia.

Aiemmin mainitut vaikutukset talouden ja kulttuurin välillä ovat itsestään selviä yhtäläisyyksiä kysynnän ja tarjonnan välillä, mutta taiteen sisältöön vaikuttaminen on paljon mielenkiintoisempikysymys. Tällöin taantumaa täytyy tarkastella sosiologisena ilmiö ennemmin kuin taloudellisena. Taantuma esiintyy yhtenä kulttuurin osa-alueena joka vaikuttaa musiikkiin siinä missä esimerkiksi muoti-, sosiaaliset, tai poliittiset ilmiöt. Esimerkiksi sota-aikana ei haluttu kuulla sodasta kertovia lauluja vaan tekstisisällöt liittyivät usein rakkaiden ihmisten ikävöintiin tai muihin kaunotunteisempiin asioihin. Tämän kaltaisia esimerkkejä ilmapiirin vaikutuksesta kulttuurin sisältöön löytyy siis useita jo ennen nykyistä tai 1990 -luvun alun lamaa, jolloin ei myöskään juuri julkaistu hengeltään negatiivisia iskelmiä.

Kyse on vain mielikuvista ja yhden kulttuurin alalajin luonteesta. Iskelmämusiikki on aina liittynyt vahvasti  haaveellisuuteen ja kaunokielisyyteen eikä siinä useinkaan ole ollut sijaa esimerkiksi rock -lyriikassa usein esiintyvälle protestille tai kapinalle. Iskelmä on aina ollut tavallaan arjen yläpuolella vaikka joskus olisi käsitelty rivien välissä raskaampiakin aiheita. Kun taas ajat ovat olleet ankarampia on kritiikki jätetty pois myös rivien välistä. Lama tuskin tulee aiheuttamaan sisällön uudelleen miettimistä esimerkiksi talouskriittisessä modernissa maalaustaiteessa.

Taantuman vaikutus iskelmämusiikin tekstien sisältöön on siis selkeästi välillinen eikä taloudesta voi vetää kovinkaan suoraa linkkiä siihen mistä laulujen tulisi kertoa. Kyse ei myöskään ole sensuurista tai yrityksestä peitellä totuutta. Taloudellinen näkymä liittyy tekstisisältöön kuitenkin aina siinä mielessä, että tekstien on oltava sellaisia että ihmiset haluavat niitä kuulla ja ostaa levyjä. Tämä pätee kaikkeen musiikkiin eikä se ole suhdanneriippuvainen asia. Jos teksti on huono, ei sitä julkaista vaikka se olisi kuinka positiivinen tai aikaan sopiva. Tämän ajatuksen valossa on siis täysin luonnollista, että levy-yhtiö haluaa miettiä tarkkaan minkälaista musiikkia ihmiset haluavat laman aikana kuluttaa. Toisena aikana nyt hyllytetystä sinkusta olisi saattanut tulla radiohitti.

Joku taas voisi olla sitä mieltä, että juuri vaikeina aikoina vaikeat asiat tulisi nostaa esille ja käsitellä. Kun on lama, tulisi käsitellä siihen johtaneita syitä, ihmisten ahneutta ja toisaalta lamasta seuraavia ongelmia. Eihän asiat vaikenemalla korjaannu. Toisaalta tällaiselle kantaaottavalle tekstisisällölle on aina ollut omat paikkansa ajasta riippumatta. Epäkohtia on tuotu julki aina keskiajan trubaduureista, valistuksen ajan kansanlaulajista, bluesin ja folkin kautta nykypäivään. Eivät ongelmat jää vaietuiksi sen takia että niistä ei kerrota iskelmämusiikissa. Epäkohdista laulaminen kuuluu ehkä kuitenkin enemmän toisenlaiseen musiikkiin.