Epilogi

Oma arvopohjani kulttuurituottajana nousee taiteen sisällön itseisarvosta sekä jokaisen ihmisen oikeudesta taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Osallistumisen lisäksi merkittäviä tekijöitä kulttuurin tuottamisessa mielestäni ovat syntyvän tuotteen laatu ja käytettävyys. Tuotteen laadun ja käytettävyyden määrittely on mielestäni olennainen mittari ainoastaan silloin, kun kyseessä on ammattilaisten tekemä tuotos.

 Haluan omalta osaltani olla luomassa sellaisia kulttuuritoimintoja, joiden kautta mahdollisimman moni pääsisi joko itse osallistumaan taiteen tekemiseen tai kokemaan mahdollisimman korkealaatuista taidetta mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Taloudellisen voiton tavoittelu on olennainen asia itselleni ainoastaan silloin, kun ollaan pystytty tuottamaan kustannustehokkaasti mahdollisimman laadukas tuotos. Tällöin rahan tavoittelu ei ole ollut tuotantoprosessin tärkein tavoite.

Projekteissa, joissa olen tähän mennessä ollut mukana tai seurannut sivusta, on ollut korkeita taiteellisia tavoitteita ja näiden projektien tuloksena onkin syntynyt mielestäni ainakin osittain merkittäviä taiteellisia saavutuksia. Taloudellisesti nämä projektit ovat olleet joko apurahoin tai talkootyönä toteutettuja. Uskon, että taloudelliset tavoitteet tulevat merkittäviksi, jos oman yritystoiminnan kasvattaminen alkaa kiinnostaa ja sitä kautta toimintaan liittyvistä taloudellisista haasteista tulee oleellisempia kysymyksiä.

Tulevaisuudessa näkisin itseni toimimassa kulttuurialalla moninaisissa tehtävissä. Ihmisten aktivoiminen kulttuurin ja erityisesti musiikin pariin olisi mielenkiintoinen ja haastava tehtävä. Tällaisessa koulutustoiminnassa työskentely saattaisi hyvin tapahtua julkisella sektorilla tai vaikkapa järjestötoiminnassa. Lisäksi haluaisin kehittää omaa yritystoimintaani musiikkikoulutuksen ja tuotantoprojektien alalla. Erityisesti olisin kiinnostunut äänitetuotannosta ja sen kehittämisestä uusien toimintamallien avulla.

Kaiken kaikkiaan koen kulttuurin tuottamisessa henkilökohtaiseksi lähtökohdakseni vapaan ja osallistavan toiminnan kehittämisen ja sitä kautta ihmisten tyytyväisyyden lisäämisen. Toisaalta taas konkreettisesti taiteen tuottaminen sekä tuottajana että taiteilija olisi erittäin mieluisaa toimintaa ja tavoiteltava ammatillinen näkymä. Tärkeintä omassa tekemisessä olisi kuitenkin toimia itselle tärkeiden arvojen mukaan sekä kehittää kulttuurikenttää monipuolisesti ja luoda merkittävää taidetta.

3. Työssäoppiminen, syventävä perehtyminen kulttuuripalvelun tuotteistamiseen, Abovoice

1.  Abovoice

Abovoice on jazz-kitaristi Niklas Winterin perustama pohjoismaiseen jazziin keskittynyt levy-yhtiö, joka on julkaissut levyjä vuodesta 1999. Abovoicen levyjä on myynnissä internetissä maailman laajuisesti sekä fyysisissä liikkeissä pohjoismaissa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Merkittävin markkina-alue on pitkään ollut pohjoismaat johtuen yhtiön pohjoismaiseen moderniin jazziin keskittyneestä linjasta, mutta huomattavaa markkinoiden kasvua on tapahtunut viime vuosina erityisesti Japananissa. Abovoicen julkaisemia artisteja ovat mm: Niklas Winter, Sonny Heinilä, Andre Sumelius sekä Kalle Kalima ja Marc Ducret.

Yhtiön liikevaihto on noin 50 000€ ja toimintaa tukee miltei poikkeuksetta kaikkien julkaisujen kohdalla muun muassa ESEK ja LUSES. 

2. Omien tehtävien kuvaus

Tehtäviini kuului tällä kertaa Niklas Winterin ja Teemu Viinikaisen huhtikuussa ilmestyvän duo-albumin tuotteistamisen hahmottelu. Oppimistavoitteina oli osallistuminen musiikkiäänitteen tuotteistamiseen, tutustuminen musiikkituotannon eri osa-alueisiin sekä löytää omia vahvuusalueita musiikkituotannossa.

2.1. Tuotteistaminen

Käytännössä tuotteistamistehtävät olivat levyn sekä Niklas Winterin markkinoinnin suunnittelua. Mietimme Winterin kanssa erilaisia mahdollisuuksia jazz-levyn julkituomiseen ja lisähuomion saamiseen tuotteelle. Tavallaan tälle uudelle tuotteelle oltiin siis rakentamassa julkisuuskuvaa eli brändiä.  Tämä työskentely oli pääasiasiassa palavereita, suunnitelmien kirjoittamista, materiaalien koostamista sekä sähköpostien lähettelyä.

Otteita oppimispäiväkirjasta:

Projektin alku

Tänään palaveerasimme ja käsittelimme tulevia tehtäviäni. Päädyimme siihen, että voisin hahmotella tulevan levyn markkinointia ja itse tuotteen kehittämistä. Tuleva levy tulee olemaan Niklas Winterin ja Teemu Viinikaisen duettolevy, joka sisältää sekä orginaalisävellyksiä että standardeja uudelleen sovitettuna kahdelle kitaralle. Lähtökohtaisesti levyn markkinointi samanlaista kuin aiemminkin, mutta uudet ideat ja tuulahdukset ovat tervetulleita. - - Avaus tapaaminen oli hyvä ja muutamia ideoita alkoikin jo pulpahdella mieleen. Tapaamisen henki oli avoin ja tunnelma tuntui kannustavalta uuden projektin suhteen. Ehkä kehittämistä olisi koordinaation tarkkuudessa. Olisi hyvä jos toiveet lopputuloksesta olisivat työnantajan puolesta tarkemmat tai toisaalta voisin itse ottaa vahvempaa roolia heti aluksi. Tarkkaa suunnitelmaa ei lyöty lukkoon vaan tilanne jäi vielä toistaiseksi hieman auki.

Harjoittelun puoliväli

Kirjoitin tänään suunnitelmaa ideoista, joita voisi käyttää tulevan levyn hiomiseen tuotteena. Päädyin kirjaamaan ylös ajatuksia levyn imagon rakentamisesta mm. sosiaalisessa mediassa ja muutoinkin netissä. Näitä ajatuksia pyöritellessä alkoi välillä iskeä epätoivo siitä,  että voiko alle 30-vuotiaita ihmisiä, jotka pyörivät facebookissa ja twitterissä todella saada kiinnostumaan modernista pohjoismaisesta jazzista – ei trendikkäästä Hot Corner Quintet –tyyppisestä tanssijazzista – vaan haastavammasta pohjoisesta serkusta… Lisäksi raapustin ajatuksia duon medianäkyvyydestä (vertaa HCQ joka näkyy bändinä ja jonka soittajat näkyvät trendikkäässä mediassa). Tämä tulee olemaan myös melko haastavaa varsinkin kun jazz-muusikot harvemmin ovat kovin värikkäitä julkisuuden hahmoja. Ajatustasolla homman voisi ainakin saada toimimaan käytäntö taas voi olla haastavampaa.

Projektin loppupuolella

Tapaamiset alkaa olla tapailtu ja suunnitelmat laadittu, nyt olisi aika alkaa toteuttaa asiaa käytännössä. Harjoittelun loppu alkaa tosin uhkaavasti lähestyä enkä tiedä ehdinkö hoitaa hommaa käytännössä muutamaa tiedotetta pidemmälle, mutta ainakin olen tehnyt paperilla pätevän suunnitelman, jota joku muu voi jatkaa käytännössä. (Pahoin tosin pelkään, että ainakin osa jää pelkästään suunnitelman tasolle.) Lopputapaamisessa kävimme läpi suunnitelmaani ja juttuja, joita olen jo ehtinyt toteuttaa ja totesimme alkutaipaleen työn olleen ehkä hieman liian leväperäistä tavoitteiden asettamisen ja muun visualisoinnin suhteen. Toisaalta tein työtä, joka muuten olisi jäänyt tekemättä ja homma olisi edennyt kuten ennenkin vanhalla kaavalla -- En tosin tiedä kuinka paljon asiat lopulta muuttuvat tämän levyn kohdalla – kuinka paljon tämä on tuotteistetumpi kuin edellinen. Kun näin lopussa mietin, tässä projektissa olisi ollut huolellisemmalla toteutuksella paljon potentiaalia harjoituksena ja kaupallisesti, koska tuote maailman mittapuun mukaan erittäin laadukas jazz-levy.

Projektin jälkeen

Työt tuli tehtyä tämän projektin suhteen, mutta hieman jäi sellainen tuntuma, että asiat jäivät kesken vaikka aiemmin mainitsemieni virheiden lisäksi ei ilmennyt oikeastaan enää muita ongelmakohtia. Kaiken kaikkiaan projektista jäi hyvä maku suuhun, sillä epäkohdista huolimatta opin tuotteistamisesta ja varsinkin ammattilaisen mielipiteiden kuuleminen valmiin tuotteen markkinoinnista oli avartavaa. On aivan eri asia lähteä ensimmäistä kertaa elämässään luomaan tuotteelle olemusta kuin tehdä se kymmenennen kerran. Toki uskon että toin projektiin varmasti tuoreita ajatuksia Niklaksen edustaman kokemuksen rinnalle. Tulevaisuudessa osaan panostaa enemmän tiimin sisäiseen kommunikointiin sillä se on erittäin merkittävä osa minkä tahansa projektin toteuttamisessa.

  

Itse tuotteistamisen miettiminen oli lähtökohtaisesti omalla tavallaan haastavaa, sillä markkinoinnin perustukset olivat jo hyvällä tolalla ja tavoitteet asetettiin suoraan melko korkealle – ainakin periaatteen tasolla. Abovoicella on levy-yhtiönä mukavasti valmiita kontakteja levykaupoista aina mediaan asti, perus tietoisuus on luotu alan harrastajien keskuudessa sekä markkinointipotentiaali on tiedostettu ja otettu käyttöön. (Baker, 2007, 15) Asetimme tavoitteeksi – jälkeenpäin ajatellen liian ympäripyöreän – ”kohdeyleisön laajentamisen nykyisten jazz-harrastajien ulkopuolelle”. Jälkiviisaasti ajatellen tavoitteen olisi pitänyt olla Bob Bakerin oppien mukaisesti tarkempi: olisi pitänyt päättää tarkasti mitä haluamme, visualisoida tavoitteen toteutuminen, tehdä suunnitelma, miettiä hyödyt ja haitat, ennakoida ongelmat sekä kartoittaa mahdollisesti hyödylliset kontaktit.  (Baker, 2007, 20-23) Ongelmat toiminnan suunnittelussa johtuivat mielestäni siitä, että kumpikaan kahden hengen tiimissämme ei ollut selkeästi vetämässä projektia ja molemmat ehkä odottivat toisen toimivan pääkoordinaattorina. Tämä taas kertoo tiimin sisäisistä kontaktiongelmista, sillä ajatukset ja näkemykset eivät välittyneet riittävän selvästi eteenpäin.

Tuotteistamisprojektin onnistumisessa on havaittavissa periaatteessa toinenkin ongelma: yritin lähteä muokkaan jo olemassa olevaa brändiä aivan liian heppoisin eväin. Niklas Winterillä ja Teemu Viinikaisella on molemmilla olemassa ainakin jonkinlainen taiteilija-imago ja oma tavaramerkki. Niiden yhdistäminen ja muokkaaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi olisi vaatinut lopulta enemmän aikaa ja ammattitaitoa kuin tässä projektissa oli käytettävissä. (Wilenius, 2004, 166-168) Tuotetta ja brändiä ei tässä tapauksessa lähdetty rakentamaan tarpeeksi selkeällä visiolla. Myös organisaatiokulttuurissa oli ongelmia sikäli, kun piilo-oletuksista ja perususkomuksista ei päästetty irti. Lisäksi organisaatiota ei valjastettu brändin lopulliseen toteutukseen lainkaan tehtävän vaatimalla tasolla. (Wilenius, 2004, 171) Käytännössä juuri resurssien vaillinainen käyttö teki brändin rakentamisesta lopulta liian suuren tehtävän.

Brändin muodostamisessa ja luomisessa luovuus on avain asemassa. On keksittävä miten erottua massasta ja tuoda esiin tuotteen hyvät ominaisuudet ja kilpailukyky suhteessa muihin vastaaviin tuotteisiin. Lisäksi yhteiskunnan ja yhteisön toleranssi luovuuteen kasvaa koko ajan. Aina on periaatteessa tehtävä kekseliäämpää ja nokkelampaa osoittaakseen luovuuttaan. Luovuus voi olla yrityksen toiminnassa ja brändäämisessä myös este, sillä se avaa jatkuvalla syötöllä uusia ideoita ja mahdollisuuksia. Näistä uusista visioista ja ideoista tulisi osata karsia pois ne, jotka eivät hyödytä päämäärän tavoittelussa. (Wilenius, 2004, 193) Tuotteistamisprosessissamme ongelmaksi muodostui liian ylimalkaisten tavoitteiden ja resurssipulan lisäksi myös tietty paine luovuudesta. Miten keksiä uutta kun kaikki on jo keksitty?  Ideoita kyllä tuli, mutta ylimalkaisuus suunnittelussa vaikeutti käyttökelpoisten ideoiden seulomista vähemmän laadukkaista.

Käytännössä työskentelyni oli samanlaista kuin aiemmissakin harjoitteluissani. Tapaamisia yhdestä neljään viikottain, suunnitelmien ja taulukoiden laatimista, tiedon keräämistä ja sähköpostien lähettelyä sidosryhmille. Näistä työmuodoista eniten työtä teetti suunnitelmien ja taulukoiden laatiminen. Koostin suunnitelmien lisäksi esimerkiksi rekisteriä sidosryhmistä ja kontakteista Suunnitelmien laatiminen vaati tuekseen taustatietojen hakemista internetistä sekä tiedon keruuta kyselemällä esimerkiksi sosiaalista mediaa tuntevilta ihmisiltä. Lisäksi paljon työtä oli tiedotteiden kirjoittamisessa ja niiden lähettämisessä valikoiduille sidosryhmille.

2.1.  Muut tavoitteet

Muilta osin tutustuminen musiikkituotannon eri vaiheisiin toteutui käytännössä kyselemällä Niklas
Winteriltä erilaisista asioita, joita tulee vastaan musiikkituotannon eri vaiheissa. Alla kaavio, jonka laadin itselleni muodostuneen käsityksen pohjalta musiikkituotannon erivaiheista.

1.      Vaihe (esituotanto) aikaa kuluu viikosta muutamiin kuukausiin:

-kappaleiden säveltäminen ja harjoittelu

-kokoonpanon buukkaus

-sovittaminen ja kokoonpanon hahmottelu -> sovittaminen lukkoon lyödylle kokoonpanolle ->harjoittelu bändin kanssa

2.      Vaihe (studio) aikaa kuluu muutamasta päivästä kuukausiin

-äänitykset

-uudet sovitukset ja ideat mahdollisuuksien mukaan

3.      Vaihe (jälkikäsittely) aikaa kuluu muutamasta päivästä viikkoihin

-miksaus

-masterointi

4.      Vaihe (ulkoinen ilme) aikaa kuluu muutamasta päivästä viikkoihin

-kansien kuvitus ja muu ulkoinen ilme

(-oheistuotteet julkaisuun liittyen, vain isoilla bändeillä)

5.      Vaihe (julkaisu&jakelu)

-hankitaan levylle julkaisija, jos sellaista ei ole valmiina

-julkaisija hankkii usein levylle jakelijan

-> levy kauppoihin, verkkoon ja myyntikojuille

6.      Vaihe (markkinointi ja tiedotus) aikaa kuluu muutamista viikoista kuukausiin

-levitetään tietoisuutta julkaisusta

=tiedotteet, haastattelut, esiintymiset

Omia vahvuuksiani miettiessä olen havainnut, että tällä hetkellä vahvuuteni ovat musiikin tekemisen lisäksi jälkituotannollisissa vaiheissa kuten esimerkiksi markkinoinnissa ja tiedottamisessa. Tätä osaamista olen päässyt kehittämään molemmissa työharjoitteluissani Abovoicella sekä PopRockJazz oppilaitoksella. Muusikkona toimimisen kautta tuotantoprosessin alkuvaiheet ovat tulleet melko tutuiksi pienempien itsenäisten ja vähemmän kaupallisten projektien kautta, joten on ollut avartavaa nähdä musiikkituotannon sisältä käsin tuotantoprosessin loppupään työvaiheita.

3. Onnistunut kokonaisuus

Vaikka tärkeimmän tavoitteen toteutuminen jäi hieman vaillinaiseksi, voin silti pitää kokonaisuutta ja työssäoppimista Abovoicessa positiivisena kokonaisuutena, sillä henki oli kannustava ja positiivinen ja kaksi muuta tavoitetta toteutuivat mielestäni hyvin. Sain lisää käytännön tietoa musiikkituotannon erivaiheista ja hahmotin paremmin omia vahvuuksiani musiikin tuotantoketjussa. Lisäksi työharjoittelut Abovoicella ovat auttaneet saamaan yleistä tuntumaa kulttuurialan töihin käytännön tasolla. Toki työrytmi ja -tavat ovat jokaisessa yhteisössä omanlaisensa, mutta tämänkaltainen kokemuspohja on varmasti muunneltavissa vastaamaan erilaistenkin yhteisöjen asettamia haasteita.

Harjoittelupaikkana Abovoice on mitä mainioin, sillä Niklas Winterillä on monipuolinen kokemus musiikkialalta niin yrittäjänä kuin tuottajanakin toimimisesta – puhumattakaan siitä, että hän on maailmanluokan jazz-kitaristi. Henki työpaikalla on kannustava ja vastuuta jaetaan mielestäni kiitettävän paljon projekteissa, jotka ovat oikeata liiketoimintaa. Lisäksi työpaikan etuihin on ehdottomasti laskettava laajat ulkomaankontaktit ja työskentelyn suuntautuminen ulkomaille aina Skandinaviasta Japaniin. Töiden monikielisyys on ollut myös loistavaa harjoitusta ja tottumisesta työskentelemään useammilla kielillä on aina etu.

Parannettavaa voisi olla tehtävien loppuun saattamisessa ja kommunikoinnissa. Monesti asiat jäävät leijumaan ärsyttävästi pelkästään ideoinnin tasolla eikä kukaan lopulta tartu ideoihin ja vie niitä loppuun. Toisaalta resurssit eivät taas riitä kaikkien ideoiden toteuttamiseen, joten vaatii silmää karsia kehityskelpoiset ideat heikompien joukosta. Kommunikointi taas jäi välillä vaillinaiseksi ja tieto kaikista asioista ei välittynyt minulle asti niin kuin olisi tehtävien sujumisen kannalta ollut parasta.  Näissä asioissa voisin olla myös itse aktiivisempi harjoittelijana. Voisin ottaa selvää vetovastuun jakautumisesta ja ottaa isompaa roolia projekteissa. Entistä määrätietoisempi toiminta toisi varmasti enemmän hyötyä sekä minulle harjoittelijana että työnantajalle konkreettisina tuloksina sekä mahdollisesti jopa kassavirtana.

Kirjallisuus

Baker Bob, Guerrilla Music Marketing Handbook, 2007, Spotlight Publications, e-kirja

Wilenius Markku, Luovaan talouteen – kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana, 2004, Edita Publishing Oy, Helsinki

2. Työssäoppiminen, toiminta yksityisellä sektorilla, Abovoice

1. Abovoice

Abovoice on jazz-kitaristi Niklas Winterin perustama pohjoismaiseen jazziin keskittynyt levy-yhtiö, joka on julkaissut levyä vuodesta 1999. Abovoicen levyjä on myynnissä internetissä maailman laajuisesti sekä fyysisissä liikkeissä pohjoismaissa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Merkittävin markkina-alue on pitkään ollut pohjoismaat johtuen yhtiön pohjoismaiseen moderniin jazziin keskittyneestä linjasta, mutta huomattavaa markkinoiden kasvua on tapahtunut viime vuosina erityisesti Japananissa. Aboivoicen julkaisemia artisteja ovat mm: Niklas Winter, Sonny Heinilä, Andre Sumelius sekä Kalle Kalima ja Marc Ducret.

Yhtiön liikevaihto on noin 50 000€ ja toimintaa tukee miltei poikkeuksetta kaikkien julkaisujen kohdalla ESEK ja LUSES. 

2. Omien tehtävien kuvaus

Omiin tehtäviini kuului tiedottamisen ja markkinoinnin toteutus. Päivitin yhtiön yhteystietorekisteriä eli käytännössä etsin potentiaalisten yhteistyötahojen (media, jakelijat, levy-yhtiöt yms.) yhteystietoja, tiedotin julkaisuista ja tapahtumista eri median osa-alueille (lehdet, radio, TV) ja kirjastoille sekä hahmottelin uusia toimintamalleja internetin hyödyntämisessä markkinoinnissa. Jostakin syystä jazz-levyjä halutaan edelleen ostaa mieluummin fyysisestä levykaupasta normaalina CD-levynä kuin ladata tai tilata internet-kaupoista. Eräs tehtäväni olikin miettiä, miten hyödymme paremmin internetin tarjoamia mahdollisuuksia tavoittaa musiikille uutta kuulijakuntaa ja saada vanhemmat kuluttajat asioimaan internetissä. Tämä on tärkeää siksi, koska pienen levy-yhtiön vaikea järjestää maailmanlaajuista fyysistä jakelua.

Lisäksi oppimissuunnitelmaani kuului yleinen tutustuminen musiikkialan yritykseen ja kulttuuriyrittäjyyteen yleensä. Tätä toteutin kyselemällä ja tarkastelemalla yrityksen toimintaa tulevan kulttuuriyrittäjän silmin.

3. Onnistunut kokonaisuus

Kokonaisuutena työssäoppimiseni oli erittäin onnistunut, sillä mielestäni kaikki asettamani tavoitteet toteutuivat hyvin. Tiedottaminen ja markkinointi sujuivat melko mukavasti edellisen työharjoittelun kokemuksella ja muutoinkin havaitsin omassa tekemisessäni enemmän varmuutta kuin aiemmissa harjoitteluissani. Lisäksi ilmapiiri oli erinomaisen kannustava ja sain vastuullisia tehtäviä.

Itse yrittäjyydestä opin myös jonkin verran uutta. Työ on vaihtelevaa ja projektit eroavat paljon toisistaan. Toisin sanoen jokainen levy-projekti on omanlaisensa aina artistista riippuen. Yrittäjän on myös osattava suhtautua järkevästi voittoihin ja tappioihin. Kun jokin projekti tekee tuottoa, on siitä pistettävä sivuun tulevaisuutta varten. Kun jotkut julkaisut väistämättä tekevät tappiota, on hyvä turvautua varakassaan. Yrittäjän on siis osattava ottaa riskejä ja toisaalta myös hallita niitä.

 Lisäksi hahmotin julkisen rahoituksen merkitystä levyjen julkaisutoiminnassa. Winterin mukaan miltei kaikki pienet levyjulkaisut tehdään ESEKin ja LUSESin tukemina ja myös isot mainstream -levy-yhtiöt saavat merkittävää tukea julkiselta puolelta. Korkeakulttuuriin luokiteltavan taidemusiikin julkaisu ja esitys ovat Suomessa erityisen vahvasti riippuvaisia julkisesta rahoituksesta.

Yrittäjyyteen löysin myös yhtymäkohtia kirjallisuudesta. Jarna Heinosen ja Irma Venho-Vierikon kirjoittamassa kirjassa Sisäinen yrittäjyys käsitellään organisaation sisäistä johtamistapaa, jossa yksittäisestä tekijästä koulitaan sisäinen yrittäjä. Sisäisen yrittäjyyden voi käsittää myös sanojen toisessa merkityksessä - joka sopii tähän kontekstiin mielestäni paremmin -  ihmisen sisältä löytyväksi yrittäjämäiseksi toiminnaksi. Tämän sisäisen yrittäjyyden piirteitä löysin myös pienessä levy-yhtiössä työskentelystä. Sivulla 64 Heinonen ja Venho-Vierikko kirjoittavat, miten omat henkilökohtaiset tavoitteet tulisi valjastaa firman käyttöön ja parhaimmillaan sekä firman että tekijän omat tavoitteet sulautuvat yhteen. Tällainen toiminta on huomattavasti tulostavoitteellisuutta tehokkaampi tapa ajatella voiton maksimointia. (Heinonen, Venho-Vierikko, 64) Itse näkisin musiikki alalla työskentelyn tukevan sekä omia henkilökohtaisia tavoitteitani (työskennellä musiikin parissa, edistää tietynlaisen musiikin tunnettavuutta, edistää omaa musiikillista uraa jne.) sekä levy-yhtiön tavoitteita (julkaista taiteellisesti merkittävää musiikkia ja tuottaa voittoa).

Käytännössä sisäisen yrittäjyyden erottaa muusta työntekijyydestä kyky nähdä mahdollisuuksia ja epäkohtia ja tarttua niihin käytännössä. (Heinonen, 75) Toiminta on siis yrittäjämäistä jatkuvaa kehitystä ja oppimista. Toisin sanoen toimijan on tultava pois omalta mukavuusalueeltaan ja haastettava itsensä päivittäin parempaan suoritukseen. (Heinonen, 99) Jos toimija näkee epäkohdan hänellä on oikeus ja velvollisuus toimia! Sisäisen yrittäjyyden perusedellytyksenä on luonnollisesti esteetön kommunikaation kulku organisaatiossa sekä vastuun ja luottamuksen jakaminen. (Heinonen, 75) Mielestäni sisäinen yrittäjyys toimii henkisenä asennoitumisena kaikissa töissä kaikilla työpaikoilla sekä yritysmaailmassa etenkin pienissä ja tiiviissä työyhteisöissä - kuten esimerkiksi Abovoice.

Kaiken kaikkiaan voin suositella Abovoicea työoppimispaikkana kaikille, jotka haluavat tutustua pienen kulttuurialan yrityksen toimintaan. Tekemistä riittää mukavasti ja töissä saa myös vastuuta ja näin tuntee tekevänsä jotain, mistä on oikeasti hyötyä itselle sekä yritykselle.

Lähteet

Heinonen Jarna, Venho-Vierikko Irma; Sisäinen yrittäjyys, 2002, Gummerus, Jyväskylä

1. Työssäoppimisraportti Pop Rock Jazz -oppilaitos

1.     Pop Rock Jazz -oppilaitos

Turun Pop Rock Jazz Oppilaitos on yksityinen Turun alueella toimiva musiikkikoulu. Sen toiminta periaatteisiin kuuluu oppilaslähtöinen musiikin opetus, jossa opintosuunnitelma laaditaan kunkin oppilaan omien tarpeiden mukaan. Perinteisten bändisoittimien lisäksi PRJ tarjoaa myös muun muassa artistivalmennusta ja muuta alaan liittyvää koulutusta. Lisäksi PRJ:n nimen alla toimii myös yhdysvaltalaisen Super Cool –yhtyeen markkinointi. Koulun henkilöstö koostuu rehtori Tapani Rauhan luotsaamasta tuntiopettajien joukosta. Koulun talous perustuu itse tuotettuun tulokseen vaikkakin myös apurahoja on haettu.

2.     Asiakkaat

PRJn asiakaskunta koostu kaiken ikäisistä musiikin harrastajista ja osittain myös ammattilaisista. Mukana juuri aloittaneista ala-asteikäisistä jo levyttäneisiin aikuisiin.

3.     Omat tehtävät

Tehtäviini kuului pääasiassa Super Cool yhtyeen managerointiin liittyvät asiat. Pidin yhtyeeseen yhteyttä sähköpostitse ja välitin tietoja PRJ:n ja yhtyeen välillä. Osallistuin myös yhtyeen verkkomarkkinoinnin ja sopimusasioiden suunnitteluun.

Käytännössä työt olivat pitkälti koneella istumista, viestien kirjoitusta ja taustatutkimusta erilaisista levyn tekoon liittyvistä käytännön asioista. Yhteyden pito vieraaseen kulttuuriin oli opettavaista ennen kaikkea kielen kannalta. Opin paljon käytännön asioita kansainvälisestä toimimisesta ja kommunikoinnista vieraan kulttuurin kanssa. Hahmotin myös käytännössä, mitä kaikkea manageroinnissa ja yhtyeen tuotannossa täytyy ottaa huomioon.  Lisäksi työ sisälsi paljon tapaamisia, joissa ruodittiin strategioita yms. Tapaamisissa opin kuinka paljon tämä työ vaatii tiimiltä. Jotta saataisiin irti paras mahdollinen tulos, on tiimin pystyttävä jakamaan vastuualueita ja tehtäväjaon on oltava muutenkin selvä. Osallistuin myös sopimusten luonnosteluun. Sopimusasioissa opin, että paperit kannattaa tehdä huolella tarpeeksi kattaviksi ja että kannattaa perehtyä alan yleisiin sopimuskäytäntöihin.

Verkkomarkkinoinnin suunnittelussa oli jonkin verran apua Bob Bakerin kirjasta Guerrilla music marketing handbook vaikka käytännön työ ja muiden työskentelyn seuraaminen  opettivat kaikkein eniten. Internetmarkkinointiin liittyvistä asioista opin paljon tiimimme internetvastaavalta Sami Vesamolta. Tiimin tulosta on nähtävissä muun muassa osoitteessa http://supercool-band.com/ sekä youtubessa. Lisää opittavaa jäi vielä markkinoinnin strategiselle puolelle sekä internetmarkkinoinnin käytännön toteutuksesta. Jonkin verran opin toki näistäkin, mutta eniten jäi käteen teoreettista tietoa internetmarkkinoinnin teoreettisista mahdollisuuksista.

4.     Onnistunut kokonaisuus

Kokonaisuus PRJ:ssa oli jälleen (tämä oli toinen työssäoppimisesni samassa paikassa) varsin opettavainen. Sain tehtävissäni paljon vastuuta ja opin hieman eri asioista kuin aiemmin. Ideoitani hyödynnettiin käytännössä esimerkiksi markkinoinnin saralla ja muutoinkin tunsin olevani melko tasavertainen tiimin jäsen. Työilmapiiri oli kannustava ja kaikkien ideoita käsiteltiin tasapuolisesti ja kaikkien aivokapasiteetista otettiin maksimi hyöty irti.

Vapauksien ja vastuun saralla oli toisaalta myös työssäoppimisen epäkohdat. Paikoitellen annettiin jopa hieman liian ylimalkaisia ohjeita ja osa tehtävistä selvästi kärsi puutteellisesta ohjeistuksesta ja epäselvästä johdosta. Näistä epäkohdista opin sen, että vaikka olisi kuinka avoin ja vapaa työympäristö on projekteilla oltava aina johtaja, joka kantaa vastuun työnjaosta ja kokonaisuuden toiminnasta. Tässä työympäristössä olisi kaivattu lisää määrätietoista johtajuutta – ihmistä jolla olisi ollut langat käsissä ja joka olisi pystynyt delegoimaan selkeitä vastuualueita ja ohjeistamaan toimintaa niissä. Tässä projektissa osa asioista jäi hieman puolitiehen vaillinaisen johtamisen vuoksi.

Jatkossa toivoisin työssäoppimispaikalta samankaltaista avoimuutta ja vastuun jakamista kuin PRJ:ssa, mutta toisaalta myös selkeämpää johtamista johtajan asemassa olevalta henkilöltä. Pienillä parannuksilla olisi mahdollista saada vielä parempaa tulosta.

Tuotantoprosessien hallinta

Tässä portfolion osassa esittelen Tuotantoprosessien hallinnan osaamistani kolmen eri työssäoppimisraportin kautta. Olen valinnut kolmen parhaiten onnistuneen työharjoitteluni raportit, joista käy selkeästi ilmi oppimani asiat. Kaiken kaikkiaan työssäoppimiset ovat olleet kaikista antoisin ja opettavaisin oppimismuoto itselleni ammattikorkeakouluopintojeni aikana. Näissä työrupeamissa olen saanut paljon käytännön kokemusta työskentelystä alalla sekä nähnyt erilaisia toimijoita ja päässyt verkostoitumaan. Juuri näiden harjoittelujaksojen kautta syntyneet kontaktit ja verkostot ovat luoneet mahdollisuuksia valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen.

Erilaisten tuotantoprosessien seuraaminen ja niihin osallistuminen on opettanut hahmottamaan entistä paremmin laajoja kokonaisuuksia ja näkemään eri tehtävissä piileviä riskejä ja mahdollisuuksia. Olen myös oppinut omasta tekemisestäni ja tavastani toimia projekteissa. Tekemieni harjoittelujen perusteella osaan nykyisin hahmottaa paremmin omaa osaamistani sekä kykyäni motivoitua ja oppia uusista asioista. Lisäksi näissä harjoitteluissa on tullut esiin todella paljon käytännön tuottamiseen liittyviä hyödyllisiä tietoja ja taitoja.

Voisin hyvin kuvitella ottavani joskus omaan yritykseeni harjoittelijan tuomaan tuoretta näkemystä ja avointa mieltä. Lisäksi harjoittelu on oiva väylä myös yritykselle täsmäkouluttaa käyttöönsä juuri oikeanlainen työntekijä. Koulun kautta tapahtuva harjoittelu on molemmille osapuolille – niin opiskelijalle kuin yrityksellekin - riskitön tapa tutustua toiseen osapuoleen ennen varsinaisen työsuhteen aloittamista.

5. Opinnäytetyö

Tähän tulee linkki opinnäytetyöhöni 19.5.2011.

4.1. Englanti

Tiedote

Big Splash Of Nordic Stuff 2008!

Big Splash Of Nordic Stuff is once again arranged in Åland 19.-22. 6. 2008. This camp gathers together young  arts loving people all over Europe. During four days you can experience the beauty of Åland and try differend kinds of art forms.

50€ ticket price includes Viking Line boat trips, bike rentals, tent accommodation, three meals/day and art lessons every day.

Come and experience the Splash!

For ticket sale and more information please visit our web site

www.bsons.fi or call Esko E. Merkki 010 1234567

Työhakemus

Mr. Anthony Wilson
Personel Manager
GPO BOX 2032 Melbourne
Vic 3001 Australia

 Dear Mr. Wilson:
I read in the January 24th Washington Post classified section of your need for a producer for one of your Melbourne area sites. I will move to the Melbourne area after graduation in May and believe that I have the necessary credentials for the project.
I have worked at various levels in the music industry during last four years. As you can see from my resume, I worked several years as guitar instructor and freelance musician.
In addition to this practical experience, I will complete requirements for Bachelor of Cultural Management degree in May.  I am confident that my degree, along with my years of music industry experience, make me an excellent candidate for your job.
The Wilson Production Company projects are familiar to me, and my aspiration is to work for a company that has your excellent reputation.  I would welcome the opportunity to interview with you. I will be in the Melbourne area during the week of April 12th and would be available to speak with you at that time. In the next week to ten days I will contact you to answer any questions you may have.
Thank you for your consideration.
Sincerely,



Ville Tomminen

Arvostelu

Review: Miroslav  Vitous ”Unirversal Syncopations ” (2003)

Ville Tomminen

Universal Syncopations is 13^th studio album from jazz bass player and composer Miroslav Vitous. 

Miroslav Vitous came to the U.S. in 1966, and quickly became a part of the New York jazz scene. Soon Vitous became founding member of the widely influential group, Weather Report. After he resigned from Weather Report and became solo artist he performed e.g. on Chick Corea's “Now He Sings, Now He Sobs” Blue Note album. Untill today Vitous has recorded 12 studio albums as a solo artist and band leader.

New Vitous album includes once again perhaps the biggest names alive in the jazz scene:  Jan Garbarek: soprano & tenor saxophone, Chick Corea: piano, John McLaughlin: guitar and Jack DeJohnette: drums. This all-star line-up gives really their best on this album. E.g. Jan Garbarek’s playing on the first track “Bamboo Forrest” is warm and subtle yet so passionate. Jack DeJohnette keeps the palette together through the whole album and John McLaughling plays just like he did in Mahavishnu Orchestra’s Birds of Fire in 1973. How great is that?! Still I must say that the best part of this album is the delicate and sophistacated playing of the maestro him self. In the end one can only wonder the coherence of this group. Can jazz be any cooler than this?