1. Abovoice
Abovoice on jazz-kitaristi Niklas Winterin perustama pohjoismaiseen jazziin keskittynyt levy-yhtiö, joka on julkaissut levyä vuodesta 1999. Abovoicen levyjä on myynnissä internetissä maailman laajuisesti sekä fyysisissä liikkeissä pohjoismaissa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Merkittävin markkina-alue on pitkään ollut pohjoismaat johtuen yhtiön pohjoismaiseen moderniin jazziin keskittyneestä linjasta, mutta huomattavaa markkinoiden kasvua on tapahtunut viime vuosina erityisesti Japananissa. Aboivoicen julkaisemia artisteja ovat mm: Niklas Winter, Sonny Heinilä, Andre Sumelius sekä Kalle Kalima ja Marc Ducret.
Yhtiön liikevaihto on noin 50 000€ ja toimintaa tukee miltei poikkeuksetta kaikkien julkaisujen kohdalla ESEK ja LUSES.
2. Omien tehtävien kuvaus
Omiin tehtäviini kuului tiedottamisen ja markkinoinnin toteutus. Päivitin yhtiön yhteystietorekisteriä eli käytännössä etsin potentiaalisten yhteistyötahojen (media, jakelijat, levy-yhtiöt yms.) yhteystietoja, tiedotin julkaisuista ja tapahtumista eri median osa-alueille (lehdet, radio, TV) ja kirjastoille sekä hahmottelin uusia toimintamalleja internetin hyödyntämisessä markkinoinnissa. Jostakin syystä jazz-levyjä halutaan edelleen ostaa mieluummin fyysisestä levykaupasta normaalina CD-levynä kuin ladata tai tilata internet-kaupoista. Eräs tehtäväni olikin miettiä, miten hyödymme paremmin internetin tarjoamia mahdollisuuksia tavoittaa musiikille uutta kuulijakuntaa ja saada vanhemmat kuluttajat asioimaan internetissä. Tämä on tärkeää siksi, koska pienen levy-yhtiön vaikea järjestää maailmanlaajuista fyysistä jakelua.
Lisäksi oppimissuunnitelmaani kuului yleinen tutustuminen musiikkialan yritykseen ja kulttuuriyrittäjyyteen yleensä. Tätä toteutin kyselemällä ja tarkastelemalla yrityksen toimintaa tulevan kulttuuriyrittäjän silmin.
3. Onnistunut kokonaisuus
Kokonaisuutena työssäoppimiseni oli erittäin onnistunut, sillä mielestäni kaikki asettamani tavoitteet toteutuivat hyvin. Tiedottaminen ja markkinointi sujuivat melko mukavasti edellisen työharjoittelun kokemuksella ja muutoinkin havaitsin omassa tekemisessäni enemmän varmuutta kuin aiemmissa harjoitteluissani. Lisäksi ilmapiiri oli erinomaisen kannustava ja sain vastuullisia tehtäviä.
Itse yrittäjyydestä opin myös jonkin verran uutta. Työ on vaihtelevaa ja projektit eroavat paljon toisistaan. Toisin sanoen jokainen levy-projekti on omanlaisensa aina artistista riippuen. Yrittäjän on myös osattava suhtautua järkevästi voittoihin ja tappioihin. Kun jokin projekti tekee tuottoa, on siitä pistettävä sivuun tulevaisuutta varten. Kun jotkut julkaisut väistämättä tekevät tappiota, on hyvä turvautua varakassaan. Yrittäjän on siis osattava ottaa riskejä ja toisaalta myös hallita niitä.
Lisäksi hahmotin julkisen rahoituksen merkitystä levyjen julkaisutoiminnassa. Winterin mukaan miltei kaikki pienet levyjulkaisut tehdään ESEKin ja LUSESin tukemina ja myös isot mainstream -levy-yhtiöt saavat merkittävää tukea julkiselta puolelta. Korkeakulttuuriin luokiteltavan taidemusiikin julkaisu ja esitys ovat Suomessa erityisen vahvasti riippuvaisia julkisesta rahoituksesta.
Yrittäjyyteen löysin myös yhtymäkohtia kirjallisuudesta. Jarna Heinosen ja Irma Venho-Vierikon kirjoittamassa kirjassa Sisäinen yrittäjyys käsitellään organisaation sisäistä johtamistapaa, jossa yksittäisestä tekijästä koulitaan sisäinen yrittäjä. Sisäisen yrittäjyyden voi käsittää myös sanojen toisessa merkityksessä - joka sopii tähän kontekstiin mielestäni paremmin - ihmisen sisältä löytyväksi yrittäjämäiseksi toiminnaksi. Tämän sisäisen yrittäjyyden piirteitä löysin myös pienessä levy-yhtiössä työskentelystä. Sivulla 64 Heinonen ja Venho-Vierikko kirjoittavat, miten omat henkilökohtaiset tavoitteet tulisi valjastaa firman käyttöön ja parhaimmillaan sekä firman että tekijän omat tavoitteet sulautuvat yhteen. Tällainen toiminta on huomattavasti tulostavoitteellisuutta tehokkaampi tapa ajatella voiton maksimointia. (Heinonen, Venho-Vierikko, 64) Itse näkisin musiikki alalla työskentelyn tukevan sekä omia henkilökohtaisia tavoitteitani (työskennellä musiikin parissa, edistää tietynlaisen musiikin tunnettavuutta, edistää omaa musiikillista uraa jne.) sekä levy-yhtiön tavoitteita (julkaista taiteellisesti merkittävää musiikkia ja tuottaa voittoa).
Käytännössä sisäisen yrittäjyyden erottaa muusta työntekijyydestä kyky nähdä mahdollisuuksia ja epäkohtia ja tarttua niihin käytännössä. (Heinonen, 75) Toiminta on siis yrittäjämäistä jatkuvaa kehitystä ja oppimista. Toisin sanoen toimijan on tultava pois omalta mukavuusalueeltaan ja haastettava itsensä päivittäin parempaan suoritukseen. (Heinonen, 99) Jos toimija näkee epäkohdan hänellä on oikeus ja velvollisuus toimia! Sisäisen yrittäjyyden perusedellytyksenä on luonnollisesti esteetön kommunikaation kulku organisaatiossa sekä vastuun ja luottamuksen jakaminen. (Heinonen, 75) Mielestäni sisäinen yrittäjyys toimii henkisenä asennoitumisena kaikissa töissä kaikilla työpaikoilla sekä yritysmaailmassa etenkin pienissä ja tiiviissä työyhteisöissä - kuten esimerkiksi Abovoice.
Kaiken kaikkiaan voin suositella Abovoicea työoppimispaikkana kaikille, jotka haluavat tutustua pienen kulttuurialan yrityksen toimintaan. Tekemistä riittää mukavasti ja töissä saa myös vastuuta ja näin tuntee tekevänsä jotain, mistä on oikeasti hyötyä itselle sekä yritykselle.
Lähteet
Heinonen Jarna, Venho-Vierikko Irma; Sisäinen yrittäjyys, 2002, Gummerus, Jyväskylä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti